Ongelmia

Kulunut viikko oli aika stressaava, näyttelypaikan metsästämistä ja loput työtkin piti saada viikon loppuun mennessä valmiiksi... Pitkiä koulupäiviä ja kotona ei sitten mitenkään enää jaksanut työpäiväkirjaa kirjoittaa... Mutta siitä lisää aikanaan, nyt päästään käsiksi jakson varsinaiseen aiheeseen.

---

Siinä aikani pohdiskeltuani materiaalien hankkimista, sain sitten päätettyä mistä liikkestä mitäkin hain. Alkoi maalauspohjien kasaaminen. Päätyöni tässä jaksossa tulisi olemaan kolmen maalauksen sarja, johon ensimmäisen osan olin jo maalannut aiemmin. Kiilapuut piti siis hankkia ko. työn mukaan. Helppo juttu eikö? Mittaat vain maalauksen ja ostat saman pituiset kiilapuut. No problem. Paitsi ei oikeasti. Ei tietenkään.
Kiilapuut paketista ja naputellaan yhteen. Onneksi en ehtinyt vielä siinä vaiheessa niitata niitä kiinni, koska äkkiä ne näyttivätkin jotenkin oudolta vanhan maalauksen vieressä.... Jotenkin isoilta. Minähän otin oikean pituiset kiilapuut, varmasti. Mutta ei. Mittanauha sen todisti:

Kiilapuut ovat 10cm liian pitkät.

Ei voi olla näin tyhmä. Ei voi olla. Miksi tai missä vaiheessa 40cm muuttui päässäni 50cm:ksi, sitä en varmaan saa koskaan tietää. Siihen väliin lyhyt hiljainen hetki rahan, ajan ja vaivan haaskauksen vuoksi. Kootaan vähän ajatuksia. Ei tämä ole katastrofi, kaksi maalausta sarjassa on kuitenkin saman kokoiset.

Tämä työhuone, jonka kaveri osuvasti tarvehuoneeksi nimesi, osoittautui nimensä veroiseksi. Hyllyt ja kaapit pursuavat kaikenlaista tavaraa. Kuten hylättyjä kiilapuita. Onnekseni sieltä joukosta löytyi 40cm:n pituisia kiilapuita. Lopulta siis sain kaikki maalaukset oikean kokoisiksi.
Seuraavaksi pitäisi pingottaa kangas kehyksiin. Mistä päästäänkin jo seuraavaan ongelmaan.

Itse maalauskangas on nimittäin se ongelma. Olin ostavinani normaalisti maalauskangasta, mutta vasta kun olin saanut kankaan raahattua työhuoneelle huomasin että se onkin valmiiksi pohjustettua.... Siinä sitten pienoinen paniikki, koskaan käyttänyt valmiiksi pohjustettua kangasta eikä mitään tietoa pingotetaanko se samalla tavalla kuin pohjustamaton kangas. Se päivä menikin sitten lähinnä ihmetellessä kun en meinannut uskaltaa tehdä mitään etten tekisi jotain peruuttamatonta...

Tutkin vähän asiaa ja päädyin siihen tulokseen että ei siinä kai mitään, pitää vain saada kangas heti tarpeeksi tiukalle. Kahteen tauluun sain kankaan käsivoimin kiinni. Kauhea tekeminen siinä oli, ja kaiken lisäksi kangas hankasi sormien ihon rikki... Tee-se-itse-laastarit piti ottaa käyttöön kun ei siitä muuten mitään olisi tullut.

Kaikesta työstä huolimatta kangas jäi silti surullisen löysälle. Onneksi kerros gessoa kiristi kankaan sopivaksi, mutta gesso myös halkeili kuivuessaan ikävästi. Ilmeisesti joihinkin kohtiin tuli laitettua liikaa.